Kuvia ja tapahtumia

Rantapirtti
Mäkituvaksi voinee kutsua tätä Rautajärven kartanon pientä vuokrapalstaa, joka Idalle ja Akulle vuokrattiin. Sen rakentamisesta ja rakentajista ei ole tietoa. Esko muisti eläneensä aina tässä pirtissä eli pirtti on rakennettu viimeistään 20-luvulla. Myös rakennustapa viittaa samaan aikakauteen. Ei ole vaikea arvata, että lautapirtin rakennusaineet lienee hankittu juurikin naapurissa olleelta kartanon sahalta. Pirtissä on kaksi huonetta, tupa ja kamari. Lämmityksen on antanut hella ja kamarin puolella (öljy)kamiina.
Pirtin sisäänkäynti on alunperin sijainnut järven puolella, mutta vaihdettu myöhemmin kirkonkylän puoleiseen päätyyn; korkean veden aikaan ei kuulemma meinannut päästä kuivin jaloin sisälle.
Palsta lunastettiin omaksi 50-luvun alkupuolella. Isäni kertoi kartanon Kaija-emännän todenneen enimmän lunastusarvon tulleen kuitatuksi jo aiempina vuosikymmeninä kartanoon tehdyillä töillä.
Aku-pappa se siinä katselee järvelle..
Rantapirtti kirkolta päin
Kuva on otettu ns. Pentinmäen mutkasta kirkonkylän suunnasta ja on vuodelta 1969. Nykyisen rakennuksen sauna- ja autotallisiipi on valmis, asuinpuolen siipi vielä rakentamatta. Vanha heinälato ja pieni navettarakennus näkyy myös kuvassa. Navettarakennus purettiin näihin aikoihin ja vanha lato 80-luvulle tultaessa.
Vieressä menevä tie oikaistiin ja uusittiin tästä Pentinmäen mutkasta Rautajärven kylälle 1976. Tästä mutkasta kirkolle tie valmistui 1982. Kumpikin juuri ennen kuin aloitin koulun ensin Rautajärven ala-asteella ja sitten myöhemmin yläasteella Aitoossa. Tien oikaisun alle jäi mm. vanha perunamaa. Ja kaivonkin vesi mainasi loppua.
Tästä mutkasta järvelle laskettaessa on kulkenut vanha talvitie lahden yli. Talvitie yhtyi lahden toisella puolella maantiehen kartanon rannassa.


Pösöä ihmettelemässä
Kuvassa oikealla Aku-pappa, vasemmalla lienee Hakalan Kustaa. Onkohan Peugeot hankittu juuri Eskolle pirssiksi? Lahden toisella puolella näkyy Rautajärven kartanon rakennuksia ja tilakeskusta.
Esko aloitti taksiajot kertomansa mukaan Austinilla, sitten vuorossa Popeda ja Volga kaksin kappalein (tumma ja vaalea). Sittemmin tämä Peugeot, joita taisi myös olla kaksi peräjälkeen. Mersuihin siirryttiin 60-luvun lopulla; ensin musta lang (pitkä) ja sitten 70-luvulla punainen pitkä mersu. Sen jälkeen tavallisia w123-korimallisia mersuja useita.
Eskon työmaalla
Esko aloitti ammattiajot jo epävirallisesti sodan aikana, mutta virallisemmin sotien jälkeen. Kartanon kuorma-auton apupoikana ja ilmeisesti kuskinakin on oltu, linja-autoa ensin apupoikana ja sitten kuskina, viimein sitten päätoimisena taksinkuljettajana. Linja-autoa ja taksia Esko ajoi noin 10 vuotta samanaikaisesti 50-luvulla ja 60-luvun alussa..
Kuva Kyynäröltä talleilta 60-luvun alkupuolelta. Esko ja Volga, linjurikuskeja ja hallimiehiä. Pyörän päällä Kankaanpään Matti, autoon nojailee Toivo Hirvonen ja vasemmanpuoleinen harjastukka lienee Raimo Hirvonen.
Kyynärön talleilta käsin harjoitti Kankaanpää linja-autolikennettä vuosikymmeniä ja jatkuen edelleen jälkipolvien toimesta Luopioisten Linja Oy:n nimellä.


Nuorisoa
Kuvassa Esko vasemmalla, sitten Annikki (Päiviön tyttöystävä, sittemmin puoliso), tuntematon, Eeva, tuntematon. Kuvauspaikka Rantapirtin pihalta 40-luvulla.
Veljekset
Kuvassa Kalle, Esko ja Päiviö. Sodasta kotiuttamisen jälkeen? Kuva Rantapirtin niityltä kartanon suuntaan. Tuollainen pikkulatokin on tontilla ollut.
Rantapirtin pienessä navetassa on ollut lehmä tai pari, jotka ajan tavan mukaan aina päivittäin päästettiin laiduntamaan kartanon metsään tien toiselle puolelle. Muistaakseni lampaitakin taisi olla, mutta omaa hevosta ei ollut koskaan.


Naisväkeä
Kuvassa tuntematon, naapurin Tilda-mummu, Elli ja lapsi?, Eeva, Ida, tuntematon, tuntematon, Annikki. Kuva todennäköisesti vuodelta 1944.
Kuvassa naisten takana oleva kivi löytyy edelleen Rantapirtin rannasta.
Sukulaisia koolla
Kuva mahdollisesti Hakalan Kustaan puolison Idan hautajaisista. Ajoitus 60-luvun alkupuolelle. Kuvassa Aku-pappa, Kustaa, Päiviö ja Annikki, heidän pojat Timo ja Pekka, Kalle puolisoineen.
Paikka lienee Kustaan kotipaikka Koivumäki kirkonkylään johtavan tien varrella Niitynlahdessa.
