Esko Toivonen
Esko Antero Toivonen syntyi 12.6.1924 Luopioisten Rautajärvellä ja kuoli 19.7.2001. Elämäntyönsä Esko teki autonkuljettajana; 40 vuotta kylän taksinkuljettajana ja sitä ennen myös linja-autonkuljettajana. Esko meni vanhemmalla iällä naimisiin Seija Toivosen (os. Mäkinen) kanssa, josta lapset Timo ja Teija.
Koulunkäynti sujui Eskolta hieman takellellen, mutta yhden luokan kertaamisella paranivat numerotkin selvästi. Esko kyllä leikillään muisteli opettajaa pahalla tästä luokalle jättämisestä.
Varusmiespalveluksen Esko aloitti Kouvolassa alkuvuonna 1944, mutta sairastui kuukauden jälkeen keuhkokuumeeseen. Sotasairaalajakson jälkeen hän sai lopulta vapautuksen palveluksesta kokonaan.
Kuvassa Esko, Volga ja Hakasen Simo Rautajärven kulmabaarin edessä.
Repsikkana
Kuvassa Esko ilmeisesti Rautajärven kartanon kuorma-auton kanssa. Sota-aikana ja sodan jälkeen Esko oli kuorma-auton apumiehenä kartanon ajoissa ja linja-auton apumiehenä.
Rauhan tultua kotiutettiin paitsi miehet, myös armeijan käyttöön otettua kalustoa ja hevosia. Esko oli kertomansa mukaan ollut hakemassa kartanon hevosta Hämeenlinnasta. Hevonen oli tunnistanut Eskon tutuksi ja lähtenyt heti vauhdilla Luopioisiin päin, kun Esko oli ohjaksiin päässyt. Kuulemma ei tarvinnut muuta kuin jarrutella alkumatkasta.
Eskon autoja
Ilmeisesti Eskon ensimmäinen auto Austin vasemmalla. Alla Popeda.
Kylän taksikuskina
Esko toimi kymmeniä vuosia kylän pirssimiehenä. Kaikki rautajärveläiset tunsivat Ranta-Eskon ja Ranta-Esko tunsi kaikki. Taksiautoilu loppui vuonna 1994 70 vuoden iässä, joka oli tuolloin ammattiautoilun takarajana. Eläkepäivät sujuivat mukavasti kotosalla koiran kanssa.
Autoilu elämänurana
Sosiaalisena luonteena Esko oli varmaankin parhaimmillaan palveluammatissa. Erityisiä harrastuksia hänellä ei ollut, mutta omalla tontilla riitti aina tekemistä.
Esko kertoi hakeneensa ajokorttia sotien jälkeen. Ajokortin anomisen yhteydessä oli jonkinlainen haastattelu piiri-insinöörin taholta Tampereella Sorin mäessä sijainneessa toimistossa. Esko kertoi insinöörin muistaneen Eskon jo sota-ajalta ja katselleen silloin, kun Esko oli alaikäisenä ja kortittomana ajanut täyttä linja-autoa liukkaalla kelillä Sorin mäkeä ylös kohti Luopioista (kuljettajista oli pulaa, eikä kotirintamalla olleen kuljettajan alkoholiongelma yhtään auttanut asiaa). Insinööri totesi tämän riittävän ajonäytteeksi ja jo saadun kokemuksen muutoinkin olevan riittävä ja täyttävän ajokortin myöntämisehdot. Näin tuli saatua kaikki kirjaimet ajokorttiin ilman päivääkään autokoulua.