Ida-mummusta

Ida syntyi Ämmätsän kylän Mäkelän talon torppaan 12.9.1888.  Ida kuoli jo 50-luvun alkupuolella imusolmukesyöpään 66-vuotiaana. Idan tavanneita tai tunteneita ihmisiä ei ole enää juurikaan haastateltavissa, mutta joitain muistikuvia tai kohtaamisia olen kuullut ja kirjaan niitä tähän alle.. 

Sen mitä olen kuullut ja arkistolähteistä selvittänyt, niin Idan elämänpolkuun voisi ehkä liittää sanat työ, suru ja kaikesta huolimatta myös ilo/elämännälkä/valoisuus. Jos menettää miehensä, neljä lastaan ja kaksi lapsenlasta, kasvattaa kuusi lasta vaatimattomissa olosuhteissa ja raskasta työtä tehden, kaikki nämä muuttuvat todeksi. Kirkkoherra Toivo Miettisen muistellaan surkutelleen Idan osakseen saamaa kovaa kohtaloa menetysten suhteen.

Ida syntyi Ämmätsän Mäkelässä 1888. Idan äiti oli Wilhelmiina Kustaantytär Hakala. (ent. Nieminen, s. 14.9.1869 ja k. 19.1.1923). Idan isää ei kirkonkirjoihin ole merkitty, mutta Idan äiti meni 1895 naimisiin Eenokki Kustaanpoika Hakalan kanssa (ent. Nieminen, s. 1.12.1861 ja k. 11.8.1938). Wilhelmiina ja Eenokki asuivat Hakalan torppaa Rautajärvellä ja saivat vielä myöhemmin lapset Kustaan (s. 21.4.1899, k. 13.3.1974), Hildan (s. 14.10.1895, k. 9.12.1914), Huldan (s. 26.10.1901, k. 8.6.1918) ja Väinön (s. 13.11.1908, k. 2.4.1959).

Idan äidin Wilhelmiinan isä oli Kustaa Simonpoika Kuhmalahden Tervaniemestä (s. 25.8.1842, k. 25.10.1881) ja äiti Henrika Loviisa Juhontytär Ämmätsän Rantalasta Luopioisista (s. 29.4.1841). Kustaa Simonpojan juuret menee Kuhmalahden Tervaniemeen ja Kuhmalahden Vehkajärvelle Näppilään, Henrika Loviisan juuret löytyy sen sijaan Luopioisten Ämmätsästä Rantalasta ja Viitalan sotilastorpasta.

Ida vihittiin 26.3.1908 Henrik Tiitus Kallenpoika Toivosen kanssa. Ida ja Henrik asuivat Karvialan Eerolassa itsellisinä. Tätä ennen Ida oli ollut pari vuotta piikana Luopioisten Säynäjärvellä. Henrik Toivonen osallistui isänsä tavoin kapinaan punaisten puolella ja hänet teloitettiin Raahen vankileirillä kesällä 1918. Myös Henrikin Isä Kalle teloitettiin aiemmin kapinakeväänä. Tästä liitosta ovat lapset Kalle, Yrjö, Kerttu ja Harry. Yrjö kaatui sodassa 1942 ja Harry 1944. Kerttu Annikki syntyi 27.3.1914 ja kuoli 5-vuotiaana 7.5.1919.

Ida löysi uuden kumppanin August Vuorisen, jonka kanssa he muuttivat Rautajärvelle paikkaan, jonka muistamme Aku-papan ja Eskon kotipaikkana. August Vuorisen kanssa ovat lapset Päiviö, Taisto, Esko ja Eeva. Taisto Ilmari syntyi 28.9.1922 ja kuoli muutaman kuukauden ikäisenä 15.1.1923.

Idan velipuoli Kustaa Hakala meni naimisiin Ida Maria Valpion kanssa ja he asuttivat Koivumäkeä Hakalan torpan naapurissa. Kustaa jäi leskeksi 1962. Kustaa ja Ida olivat lapsettomia.

Joitain muistelmia Ida-mummusta

Ida kulki Rautajärveltä Säynäjärvelle talon töissä ja usein lapsi/lapset mukanaan, kun muuallakaan ne eivät voineet olla. Matka oli kävellen ainakin 6-7 kilometriä, vaikka oikopolkuja pitkin reitti oli varsin suora. Isäni Esko on kuulemma muistellut aikuisiällä katumuksella noita lapsuuden matkoja, jolloin hän pienenä poikana valitti jaksamistaan päästen näin äitinsä kantoon. Vaikka kuulemma olisi jaksanut ihan hyvin itsekin. Esko pelkäsi tällaisen ylimääräisen rasituksen olleen aivan turhaa myöhemmin sairasteelle äidilleen. (Esko Toivonen)

Naapurin alle kymmenvuotiaalle pojalle Ida on jäänyt hyvänä muistona mieleen. Pojan mennessä kysymään lupaa onkimiseen Idan rannasta oli Ida suhtautunut asiaan hyvin myönteisesti ja iloisesti. (MIkko Hippeläinen)

Ida-äiti oli joskus poikansa kuljettaman linja-auton kyydissä. Eskolla oli suuria vaikeuksia päästä liukasta mäkeä ylös onnikalla. Ida-äidin luonnolle tämä ehkä otti jotenkin, kun oli kovaan ääneen päivitellyt muille matkustajille kuskin ajotaitoja. (Seija Toivoselle kerrottuna)

Kuvia

,

Sukututkimusta ja historiaa

Yritän selvittää sukujuuriani ja sukuani. Kuten yleensä, aikoinaan jäi puhumatta ja kysymättä ihan liikaa. Aina on hyvä hetki kysellä ja tutustua ihmisiin.